Heippa vaan sinä blogini lukija!!

__________

 

Aloitetaan...

Eli perheeseemme kuuluu minun lisäkseni avomies, koira sekä kaksi viljakäärmettä.

Aina, lapsesta asti olen ollut eläinrakas ihminen. Olisin tahtonut "melkein kaikki maailman eläimet" lemmikeikseni, mutta perheessä elävän allergikon vuoksi en saanut mahdollisuutta ottaa lemmikkiä.

Innostukseni käärmeisiin lähti jo lapsena, nostelin kyitä hännästä pois tieltä, ettei vain kukaan aja päälle. Ensimmäisen lemmikkikäärmeen hankin kuitenkin vasta vuosi sen jälkeen kun muutin omaan kotiin. Tämä käärmyläinen kuitenkin lopetti miltein heti syömisen ja menehtyi moninaisiin tulehduksiin noin kaksi kuukautta myöhemmin.

Koiraharrastuksen aloitin varsinaisesti vuonna 2010, kun entisen suhteen siivittämänä elämääni tuli sekarotuinen tyttökoira. Hänet jouduin kuitenkin viemään eläinlääkäriin ja juoksemaan vihreämmille niityille 2015 tammikuussa (kuuden ja puolen vuoden iässä) monesta koirasta johtumattomasta syystä. Tämä koira on edelleen elämäni suurin rakkaus, sitä aukkoa sydämessä ei korvaa varmasti ikinä mikään. Koirani poisnukkumisen päivä on edelleen minulle todella suuren surun päivä.

Erilaisten sattumien ja tapahtumien kautta lemmikkejä on ollut enemmän ja vähemmän. Valitettavasti olen entisten suhteiden ongelmien ja/tai niiden loppumisten myötä joutunut lemmikeistäni luopumaan, voisin sanoa että oikeastaan itsestäni riippumattomista syistä.

Nyt kuitenkin olen saanut elämääni ihanan miehen joka on oppinut sietämään, ehkä jopa vähän tykkäämään kahdesta jäljellä olevasta tyttökäärmeestä. ja hanimme yhdessä koiran josta tuli ensihetkestä lähtien meille molemmille hurjan tärkeä.

__________

 

Sananen lieroistamme...

Perheeseemme kuului alunperin mieheni kanssa tutustuttua 4 viljakäärmettä. Kuitenkin luovuin pian muuttoni jälkeen yhdestä aikuisesta naaraasta sekä yhdestä nuorikosta koska miehelleni käärmeet olivat niin vieras asia ettei tykännyt ideasta että heitä on niin monta. Kaikesta huolimatta mieheni kiinnostus käärmeitä kohtaan tuntui kasvavan "kuin hullun nälkä puuroa syödessä". Jätimme meille kaksi uroskäärmettä,

Kuitenkin... Tulipa puheeksi yhden paikkakunnalle myydyn käärmeen omistajan kanssa, että mitäpä jos vaihtaisimme päikseen; Hänelle pojat ja meille häneltä myymäni tyttökäärme sekä terraariokaverinsa, tyttö hänkin tottakai. Nyt siitä lähtien tyttäret ovat asuneet meillä ja pojat toisaalla. Hyvä päätös tämä on ollut.

Olen puhunut jo pitkään, ett tahtoisin toiselle näistä naaraista poikaset toisen vaihtamani uroksen kanssa. Mies on jopa alkanut sulaa asialle, ja itsekin jo katselee tori . fi:stä kaappeja/hyllyköitä mahdollisten ensi- tai seuraavan kevään/kesän käärmeenpoikasten boksejen pitopaikaksi.

___________

 

Ja tottakai: Sananen kultaisestamme

heinäkuussa 2016 meille muutti muutaman kuukauden ikäinen kultainennoutaja. Pojan kanssa elämä on ollut aivan mahtavaa, en vaihtas päivääkään!! Hän rakastaa leikkiä, pentuhan hän kuitenkin vielä on. Kesällä parhain leikki oli "operaatio Kiina". Koiramme oli silloin vielä niinkin pieni, että kuoppaan mahtui koko pieni pää ja etutassut piiloon. Kuopassa piehtaroitiin ja multaa tuli vähän makusteltua. Valitettavasti talomme vierellä olevat styrox-eristeet estivät jatkamasta tätä kaivostoimintaa. Kultaako lie kaivoi??

Ulkoleikeissä parhautta on punainen Kongi-lelu. Harrastamme noutoleikkejä ja harjoittelemme hihnakävelyä, hän saa juosta niin paljon vapaana pihassamme (oppinut tontin rajat todella hyvin!) että hihnakävely on toistaiseksi ollut vähän "jäissä". Mutta sitä on kuitenkin ajoittain harjoiteltu, muunmuassa postilaatikolla käydessäni koira on hihnassa (kuljen tien yli laatikolle). Muutempa koira on saanut juosta melko vapaasti pihassa, leikkien Kongillaan ja lumella sekä jääpaloilla. Hän tykkää myös keppileikeistä todella paljon. Risun löydettyään ei jätä sitä ei sitten millään, se on otettava suusta siis minun itse pois. Jästipää mikä jästipää...

Tuolla hän nytkin nukkuu sikeästi eikä välitä edes musiikista jota kuuntelen melko reippaalla voluumilla, mutta kuitenkin kuten aina - koiran korvia kunnioittaen.

_____

 

Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.