keskiviikko, 22. maaliskuu 2017

Energistä huomenta!

Tästä tulee ihan varmasti hyvä päivä. Heräsin katsomaan kelloa et joko saa nousta ylös, no sehän olivasta about 6 reikäleipä. Kärsä tyynyyn ja lisää lepoa. Kasin jälkeen sit loppu kärsivällisyys ja nousin ylös. Koira ulos, kahvi tippumaan, juutuupista leivontavideoita, musiikkia, toinen kupponen kahvia ja koneelle.

Ja nyt vihdoin kun muistin, soitin tk:een et perun huomisen sairaanhoitaja-ajan, tai siis siirrän sitä eteenpäin. Nyt ei ole sen aika minun mielestä...

Tuossa isäntäkin heräsi ja tuli alakertaan. Mönki suoraan mun sänkyyn ja peiton alle, otti koiran kainaloon ja tuola ne nyt sit on yhessä vieretysten ja lepäilevät. Rakastan.

_____

Tuossa viime viikolla kävin psykalla. Mentiin ilmeisesti aika syviin vesiin ja ahdistuin toden teolla jutellessani. Eilen sitten vuodatin kaikkea puolisolleni mikä mielessä mättää ja sain ne pahat sammakot tuolta pään sopukoista ulos. Tuli parempi olo ja hän kuunteli mitä asiaa mulla oli. Se tärkeä kuuntelemisen ja keskustelemisen taito on KAIKILTA entisiltä puolisoilta puuttunut.

_____

Hitto, kattelin tosiaan leivontavideoita, ja kovasti tuli semne olo, että tahtosin tehdä jotain hyväskää ihan ite. Vaikka vaahtokarkkeja tai fudgepaloja tms. Ei aina sitä kakkua tai mokkapaloja tms tavista vaan koittais jotain IHAN UUTTA mitä en oo IKINÄ tehny.

Viimeksi muuten ko tuli himo syödä jotain helppoa ja hyvää iltasella, nappasin kaapista jätskiä ja persikoita, iskin isoon kulhoon ja sen lisukkeeksi kaakaojauheeseen kastettuja banaanitikkuja ja päälle pikku hipsutus väriraesokeria. Tarjoilin isännälle, ensimmäinen reaktio oli  "mitä hittoa tuo on". Totesin et syö ja ole hiljaa ja hänhän veti yli puolet annoksesta kun ihastui niin ikihyviksi. Makustelun jälkeen toteamus oli sitten "sinäpä se osaat taikoa melkeen mitä vaan ihan melkeen tyhjästä!"

_____

Jahas, koiralle tuli taas semomonen fiilis et "isiä pitää hoitaa". No eipä, kaiveli nenänsä kanssa tiensä peiton alle ja kohti isännän jalkoja. Ja siitä hyvästä ilmoille kajahti hillitön hihitys. Jalat piiloon ja sitten koira vaihtaa paikkaa. Seuraava uhri on käsivarsi, se oli  tarpeeksi lähellä peitonreunaa ja pilkotti alta joten KIMPPUUN kielineen kaikkineen! Ja taas koko huone täyttyy isännän hihityksestä.

Tuo koirajunnu on ihan hulvattoman ihana tyyppi, sopii meidän perheenjäseneksi koska ollaan kaikki yhtä sekaisin, ainakin siltä musta tuntuu välillä...

_____

Kiitos ja anteeksi *blink*

maanantai, 13. maaliskuu 2017

Pitkästä aikaa...

Pitkään meni, unohdin kirjoitella tänne. Ja kun muistin niin oli tärkeää tekemistä.

 

Tässä tapahtunut kaikenlaista, ehkävähän liikaakin jopa, ainakin välillä tuntuu siltä et kovalevy ois jo täynnä...

Kahvinjuonti on vähentynyt, ruokahalu on kadonnut lähes olemattomiin, puhelin on temppuillut ja jätti lääkärin soittoaikana sen puhelun sitten ottamatta vastaan. Odotin ja tuijotin luuria koko ajan ja vasta jokusen päivän päästä tajusin katsoa puhelutietoja ja kas, sieltä pärähti näytölle että lääkäri oli soittanut mutta puhelin ei ollut edes hälyttänyt...

_____

Tuusattiin miehekkeen kanssa mulle oma uniluukku alakertaan takkahuoneeseen. Sainihan ite päättää järjestyksenja sisustuksen. Tuntuu tosi kivaltaet pääsin ensimmäistä kertaa 8 kuukauteen OMAAN SÄNKYYN!!! Ihanaa nukkua hyvin pitkästä aikaa, eikä tartte temppuilla soffalla tai ohuella patjalla lattianrajassa.

Vituttaa suorastaan. Sain mummolta joskus aikoinaan joululahjaksi pussilakanasetin. Tyynyliinan löydin mutta pussilakana on hävinnyt kun tuhka tuuleen. Jos senjoku on ystävällisesti täältä pöllinyt niin että mä huudan kurkku suorana!!! Se pussilakana on mulle TÄRKEÄ MUISTO MUMMOSTA!!!

_____

Hyvin olenvoinut, parina päivänä tuossa taannoin ahdisti sikapaljon, mutta muuten on hyvinvoiva naikkonen täällä. Tuntuu tosi hyvältä voida hyvin, ja ihan oikeasti. Joskus vituttaa suunnattomasti kaikki mutta se on ohimenevää eikä onneks pysyvä mielentila... Paljon siis on energiaa ollut, eli toisin sanoen lääkitys on oikein hyvä just nyt.

_____

Mutta että semmoista, tälläinen pikapäivityspitkästä aikaa.

tiistai, 24. tammikuu 2017

Viuh vauh tittidii

Ehtoota blogini seuraajat!

_____

Uuden lääkkeen aloitettuani olen ollut päivät kuin sähköjänis. Sellaisella normaalilla tavalla virtaisa, eli ei kuitenkaan hypomaaninen. Olen luonteeltani kuitenkin perusolossa energinen, iloinen ja nauravainen persoona.

Tässä on nyt lähiaikoina koira herättänyt yöllä. Viimekin yönä menin nukkumaan kahden aikaan, koira herätti kolmen aikaan, käytiin pihalla ja pian pääsin takaisin nukkumaan. Seuraavan kerran silmät aukes kahdeksan aikaan aamulla, koira tuli viereen pörräämään ja nousin hetimiten ylös...

Aamu alkoi sillä, että kannoin leivinuuniin puita, koira ulos juoksemaan, takasi sisälle, kahvi  tippumaan ja uuniin tulet, Sit istahdin kaffekupposelle. Mieskin heräsi kun kaffella istuskelin.

Kahdentoista aikaan tuli sitten tarve ladata paristoja. Menin lepäämään ja noh, nukahdin sitten 2½ tunniksi. Heräsin siis puoli kolme iltapäivällä. Heräsin ja menojatkui samalla tavalla kun aiemminkin - virtaa riittää.

En muista koska olisi ollut näin hyvä ja energinen olo. Uuden lääkkeen myötä tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin!

_____

Tässä iltakaffetta ryystän. Eipä tuo sen enempää tuo energiaa vaikka onkin kofeiinia, jostain syystä en piristy kahvista oikeastaan lainkaan, liikaa juotuna se jopa väsyttää eikä tee sähköjänis-olotilaa.

_____

Selkäkipu tuli ja meni. Vatsalihaskipu tuli ja meni. Flunssanpoikasta on vielä, ja kurkku tosi kipeä, hammassärky myös vaivaa mutta muuten olen elämäni kunnossa!

_____

Sen jälkeen kun meille tuli "taivaskanavat" näkyviin, olen ollut suurin piirtein nenä kiinni telkkarissa. Saatan istua monta tuntiakin katsellen kiinnostavia ohjelmia ja selaten kiinnostavia kanavia.

Formulakausikin alkaisi kohta joten pääsee katselemaan niitä sitten.Jee! Mieheni on opettanut mokomaa katsomaan, ihan mielenkiintoistahan se on kun ukot kaahaa ympäri ajorataa.

Kiinnostavia ohjelmia formuloiden lisäksi on myös rikosdokkarit, snooker, ja lastensarjat/-elokuvat. Myös hyvät muutkin leffat ja sarjat käy...

_____

Jäinpä taas päpättämään tähän joutavia, mutta suotakoon se minulle anteeksi.

lauantai, 21. tammikuu 2017

*otsikko*

Päivää vaan.

Eilen illalla tämän selkäkihaskrampin lisäksi aivastuksen tähden meni sitten vasemmalta puolelta vatsalihaksin kramppiin, ainakin näin oletan. Sattuu ihan kaikki, jopa käveleminen tuonne ylävatsaan. Äh, tänä aamuna sitten ilokseni herättyäni huomasinolevani kunnon flunssassa. No ei sitten muuta kun Bafucin ja Carmolis kehiin sekä runsaasti vettä. Carmolista pari tippaa kielelle ja sen höyryjä hengitellen, sen jälkeen hetken päästä aamulääkkeet ja Bafucinia turpaa kohti. Kyllä tämä flunssa ainakin näillä taltutetaan.

Näiden lihaskipujen ja flunssan toissijaiseksi kivuksi jää viisaudenhampaan takia syntynyt hammaskipu. No,ehkä pärjään näiden kanssa...

_____

Tein äskettäin elämäni ensimmäisen karjalanpaistin. Tai no, onkohan tuo nyt oikea nimitys kun karjalanpaistissahan käytetään possua ja nautaa, ja minä tein tuon pelkkään possuun?

Reilunkokoisia possukuutioita, muutama porkkana viipaleina, muutama valkosipulinkynsi kuorittuna ja jätin kokonaisiksi, kokonaisia maustepippureita ruokalusikallinen, sipulia "rouheesti" pilkottuna sekä soijakastiketta iso loraus. Laitoin vuokan puolilleen vettä (ei siis niin paljon että kaikki peittyy) ja lykkäsin kannen päälle ja leivinuuniin. Saa nyt siellä olla sitten niin kauan että liha on läpikypsää ja porkkanat sekä sipulit pehmeitä. Siihen voi mennä tunnista pariin uskoisin. Ohjeita en katsellut mistään vaan tein oman pääni mukaan. En käytä ohjeita vaan omaa päätä ja inspiraatiota.

Mieheni kertoi minulle eilen lihaostoksilla ollessamme ettei ole KOSKAAN syönyt karjalanpaistia. Tämähän on siis minulle suorastaan JÄRKYTYS, kyllähän sitä kerran elämässään vähintään pitää karjalampaistia maistaa. No nytpähän herra saa sit maistella, ja vielä mun tekemää. Toivottavasti tämä nyt onnistuu sitten...

 

torstai, 19. tammikuu 2017

Torstai toivoa täynnä?

Voihan kymmenen kirosanaa! Ruokin maanantaina käärmeitä ja laitoin sitten meidän naaraan erilliseen boksiin ja lainauroksen perässä. Tulos: Naaras kävi uroksen kylkeen kiinni eikä meinannut millään päästää irti. Siinä vaiheessa lensi kyllä kirosanoja enempi kun laki sallii! Uros onneksi pysyi suht paikallaan, tietysti raukka hämmentyi kun toinen olikin yhtäkkiä napannut kiinni. Tarkastin uroksen, ei ollut onneksi tullut mitään pahempaa jälkeä, tuskimpa siitä suomukuoresta niin herkästi menee nuo pikkiriikkiset hampaat läpi. Naaras erotettu uroksesta ja laitettu omiin terraarioihinsa jottei sama toistu uudelleen.

_____

Eilisilta meni rennoissa merkeissä. Otin jo 20 maissa lääkettä yötä varten ja nukahdin sitten jotakuinkin  23.45 maissa. Nykyin todella sikeäati aina kellon soittoon eli 9.00 saakka. Huomasin heti silmät avattuaniolevani todella virkeä ja pirteä. Ainuttakaan haukotusta ei tullut ja olo oli energinen. Ei sit muuta kun kahvin keittoon ja koira pihalle. Sit lähti melkein jo lapasesta (onneks vain melkein) ja laitoin tiskit koneeseen, koneen päälle, sit astiat sieltä paikalleen ja uudestaan sama homma. Sen jälkeen istuin hetkisen ja koitin rauhoittua mutta eipä mitä, aloinkin seuraavaksi imuroimaan alakertaa. Tein pitsaa myös.

Kova nestehukka vain vaivannut aamusta asti vaikka kuinka on koittanut juoda vettä. Ensimmäiseen 2 tuntiin herättyä olin vetänyt jo 1½litraa vettä. Ja tästä huolimatta on edelleen suu kuiva. Kiitos iltalääkkeen.

Olo iis ollut koko päivän kun sähköjäniksellä. Eli energiaa on riittänyt paljon, muttei kuitenkaan niin paljon että olisi kyse hypomaanisista oireista.

_____

Kaupassakin käytiin, ihan vaan sen takia että mulla oli kahvi loppu (mieheni ei siis kahvia juo). No joo ja tarttui sieltä kaupasta mukaan myös keksipaketti sekä ketsuppia ja kahvikermaa, unohtamatta miehen limupulloa. Kyllä näistä kelpaa tarjota jos vieraita on tulossa...